3.10.2014

Notkeita naisia



Ensimmäinen asiakastyö: seinät tanssiensitykseen. Ensimmäiset kuvat on otettu mun kännykän mukaan 16.9, joten varmaankin niihin aikoihin näiden tekeminen aloitettiin. Eli noin kolme viikkoa tehtiin näitä porukalla...


 


Tuosta se lähti... Tuolle puulle oli joku oma nimikin, mutta en sitä tähän hätään muista.. Muutama puunpalanen sahattiin oikean kokoiseksi ja ruuvattiin yhteen. Sitten kiinnitettiin liimalla ja niiteillä vaneria niiden päälle.




Massan tekoa ja levityksen harjoittelua... Soppaan laitettiin pohjatasoitetta, vettä, akryylisideainetta ja sinistä pastaa (ei siis makaronia, vaan väritiivistettä).



Sahailua, hiontaa, ja kittaamista.... Tasapuolisuuden vuoksi voidaan sanoa että kaikki oli toinen toistaan huonompia käyttämään pistosahaa.



Pohjamaalausta ja piirtämistä... Massaa ruvettiin sekoittamaan ja levittämään ja kuvioita tekemään heti piirtämisen jälkeen. Siitä mulla ei vaan jostain syystä ole kuvia, mutta eipä se toisaalta niin jännää ollutkaan. Vaikeaa kylläkin, Sitä massaa menikin todella paljon, ja on kyllä pirun vaikeaa saada uudesta ämpärillisestä vaaleansinistä töhnää saman sävyistä kuin edellisestä...

Meidän pieni iloinen ihmispaino...
 


Sitten päästiin jo pystyttämään koko komeus paikanpäällä.... Lastaukseen, siirtämiseen, lastin purkuun ja seinien pystyttämiseen meni porukalla vain suunnilleen kaksi ja puoli tuntia. Ei paha.


Tässä vielä hieman perspektiiviä siihen kuinka iso rakennelma oli kyseessä... Pituus taisi korkeimmillaan olla 4 ja puoli metriä, ja leveys varmaankin noin 30 metriä...? Olen huono muistamaan numeroita...

Mitä uutta tästä kokemuksesta sitten opittiin?

1. Kun on tehnyt töitä monta tuntia, väsyttää ja on nälkä, allekirjoittanutkin taantuu ihan 12-vuotiaan tasolle. Eli ruokaa mukaan kun tietää että tulee pitkä päivä!

2. Pistosahaaminen on vaikeaa.

3. Virheet pystyy korjaamaan, mutta siihen menee vain aikaa joka olisi hyvä käyttää muulla tavoin...

4. Omaan lempiväriinsäkin voi kyllästyä, jos sitä on kengissä, vaatteissa, hiuksissa, käsissä, naamassa ja taskuissa jatkuvasti. 

5. 4 metriä korkeiden seinäelementtien kantaminen ei ole kivaa ilman kenkiä.

Opin varmasti paljon muutakin, mutta ne taidot on iskostuneet jo niin syvälle kalloon, etten muista opinko ne näitä seiniä tehdessä vai paljon aiemmin.

Nyt en halua nähdä mitään sinistä muutamaan viikkoon! (miksi, MIKSI, mulla on niin paljon sinisiä vaatteita?!)